Finni otsassa. Paksu kirja puolessa välissä, ajatukset puoliksi huomisessa ja puoliksi unessa.

Täti T:n kanssa yritimme päivittää päätäni nykyhetkeen. Kas, sen pitäisi olla yksinkertaista. Siis riittäisi kun olisi vain.

Mutta kun ei ole mitään vain. Jokin muistuttaa vanhasta ja yks kaks se mitä on, onkin sama vanha uusissa vaatteissa.

Liian hyvä muisti.

Tai liian huono havaintokyky.

Törmäys ainakin.