tänään alkoi epätavallinen ajanjakso, viiden päivän ansaittu loma. Oikein kiva, joo. Mutta siinä samassa lomasen alkamisen kanssa alkoi aivastelu ja kurkkukipu ja erityisvoimaton olo.

Onko se nyt jotenkin jossakin määrätty, että lomat pitää olla toipilaana. Hä? Jottei vaan liian hauskaa kerkeisi olemaan, niin järjestetään varmuuden vuoksi kroppaan kolotuksia.

No joo. Kun stressi laukeaa, niin tuppaan sairastumaan. Pitäisi siis stressata jatkuvasti, niin pysyisi "terveenä"?

On kyllä häikäisevän hyvä kirja luettavana, Hanne Örstavikin Pappi. Jos osaisin, niin kirjoittaisin osapuilleen tuollaista tekstiä. Nyt voi vaan vihertää kateudesta. Höh.