ja muita Janssonin lyhykäisiä Muumilaakso-tarinoita. Ensimmäistä kertaa aikuisena? Lapsena tykkäsin Nuuskamuikkusesta kun sillä oli hassu nimi ja hattu ja se kuljeskeli vapaana metsissä eikä ollut tilivelvonninen kenellekään. Aito sankari siis?

Nyt Nuuskamuikkus-kertomus (Kevätlaulu) tuntui olevan suorassa suhteessa omaan luovaan tekemiseen ja toisaalta toisten kanssa olemiseen. Sävel oli piileksinyt Nuuskamuikkusen hatun alla jo monta päivää, mutta hän ei ollut oikein uskaltanut ottaa sitä esille. Sen täytyi saada kehittyä, kasvaa kauniiksi, siitä piti tulla niin iloinen vakaumus, että kun hän vain koskettaisikin huuliharppuaan, äänet hyppäisivät heti oikeille paikoilleen. Laulun esiin ottaminen tarkoittaa, että Nuuskamuikkusen pitää olla yksin, niin ettei tarvitse puhella kenenkään kanssa eikä kertoa kenellekään mitään, sillä jos Nuuskamuikkusen on pakko alkaa kertoa jollekulle retkistään, niin hän lörpöttelee kaiken säpäleiksi. Sitten se on mennyttä, kuulen vain oman kertomukseni, kun yritän muistella millaista oli.

Hienon yksinäisyyden pilaa mönkijä, joka lymistelee Nuuskamuikkusen leiripaikan lähettyvillä, tahtoo lähemmäs ja lopulta ui suuren sankarinsa nuotiolle lämmittelemään. Mönkijä on niin pieni, ettei sillä ole edes nimeä ja se ihailee suunnattomasti Nuuskamuikkusta, jolla on joku joka kaipaa ja odottaa joka hetki. Mutta Nuuskamuikkunen tahtoo tulla milloin sille itselleen sopii. Ehkä en tule ollenkaan. Ehkä menen aivan toiselle suunnalle. Nuuskamuikkunen nimeää mönkijän Ti-ti-uu:ksi. Iloinen alku ja monta surullista uuta lopussa.

Pikku mönkijä puikahtaa takaisin kanervikkoon ja Nuuskamuikkunen on taas yksin, mutta sillä välin laulukin on livennyt  karkuun, eikä muikkunen osaa ajatella muuta kuin mönkijän sanoja ja omia sanojaan. Hänen on pakko etsiä Ti-ti-uu, joka sanoo, että nyt minä olen minä, kaikki tapahtuu minulle, Ti-ti-uulle, ja Täytyy pitää kiirettä, että ennättää elää, minulta on mennyt kovin paljon aikaa hukkaan. Nuuskamuikkunen löytää kevätlaulunsa heti kun Ti-ti-uu on toistamiseen juossut kanervikkoon.