ja väliin tuntuu tunkevan kaikkea muuta tekemistä ja olemista sen verran paljon, että tuo sivumäärä (jäljellä vielä 400) hiukan ahistaa. Nyt puolessa välissä on jo painittu ja hankittu kukkakaalikorvia.

Hm. Hyvin moni kirjailija kirjoittaa samaa tarinan ideaa uudestaan ja uudestaan. Ei toisto haittaa, jos idea on hyvä ja toistamisessa on tarpeeksi variaatioita. Ehkä jokaiselle riittääkin se yksi idea? Ehkä minullakin on jo se idea - olen vaan sivuuttanut sen, kun kuvittelen että pitäisi koko ajan keksiä uutta.

Opettelen valokuvaamista. Lähikuvia en ole ennen voinut ottaa, kun automaatti-idiotiakamerassa ei moista säätöä ole ollut. Olen viimeisen puoli vuotta aktiivisesti ominut sen toisen kaksijalkaisen digikameraa, sillä kun pääsee jopa likelle kohteita ilman että lopputulos olisi pelkkää suttua. Viime viikolla tähtäimeen osui hämähäkki. Se oli yhtenä aamuna ominut yläosan meidän takapihan kulkuaukosta itselleen (takapihalle on tuplaovi, ja sitä ulompaa ovea on pidetty nyt viikkoja auki, kun lämpöä riittää sisällä ja aulkona...).