omituisia tapoja, Marian pyynnöstä.
1. Puhelinneuroosi(t) osa 1
Suhtaudun kapuloihin kaksijakoisesti: joskus puhun toisinaan taas
en. Ja jos en puhu, saatan yks kaks unohtaa kännykän kolmeksi päiväksi
äänettömälle (siis ihan totta... unohtaa). Myönnän, että joskus
unohtaminen on tietoista.
2. Puhelinneuroosi(t) osa 2
Virallisten puheluiden soittamiskammo. Sen ensimmäisessä vaiheessa
välttelen puhelun soittamista, kun on niin kiire enkä mitenkään ennätä.
Toisessa vaiheessa teen sotasuunnitelman, ja kirjaan paperille omat
vuorosanani (tyyliin Lukemus tässä päivää, soittelen kun meille ei tule
keittiöön vettä / pitäisi varata aika hammaslääkäriin - oikeastaan muuten pitäisi...puoli vuotta jo onnistunutta lykkäämistä takana... - / haluan pois asiakasreksiteristänne / jne)
3. Epämääräiset kasat
Ne alkavat kertyä heti satunnaisen järjestelypuuskan jälkeen. Ne
muodostuvat mihin ja milloin tahansa. Tällä hetkellä lähin epämääräinen
kasa on kirjoituspöydän aukinainen ylälaatikko: pinnalla näkyy tyhjä
viilipurkki (sisältö mahassa), lusikka, pikkulautanen, viime vuoden
kalenteri, pari nenäliinaa, aamusivukirja (välissä kynä), ja lisäksi se
tavallisempi laatikkotavara: paperia, kyniä, vihkoja. Toinen
epämääräisen kasan alku on kirjoituspöydällä kohdassa, jossa on
tekniikkakasauma (hiustenkuivaaja, digikamera, stereoitten
kaukosäädin). Höm, siinä on muutakin: bepanthenea, huivi,
ceedee-levyjä, selvitys ennakonpidätysperusteista...
4. Kulmakarvojen nyppiminen
Tarkemmin sanottuna vasemman kulmakarvan nyppiminen. Ajoittain saan
aikaan kolon keskelle kulmakarvaa ja häveliäisyyttäni saatan paikkailla
sitä kulmakynällä (lopputulos ei hyvä). Kun vasemmassa on häiritsevän
iso koko, siirryn vandalisoimaan oikeaa kulmakarvaa.
5. Tiskaaminen
Toinen kaksijalkainen sanoo, että tiskaan väärin. Ööh. Siis ensin
altaaseen vettä ja tiskiainetta, sitten astiat, satunnaista liotusta ja
joka tapauksessa harjakäsittely. Huuhteleminen on se omalaatuinen osio.
En laita huuhteluvettä valmiiksi, vaan nostelen astiat tiskivedestä
jonnekin (=tiskipöydälle ja tyhjään kakkosaltaaseen), otan kipon,
käännän hanan päälle ja tulppaan toisen altaan, huuhtelen juoksevan
veden alla, katkaisen vedentulon kun astia on puts ja valmis
tiskikaappiin, samaoperaatio uudestaan seuraavan kipon kanssa,
jatketaan ja pikku hiljaa allas täytyy, tosin jos vesi näyttää liian
samealta, niin tyhjennän altaan... Ööh. Ehkä tämä on tapani sovitella
sitä, että on haaskausta tiskata juoksevan veden alla.
keskiviikko, 18. tammikuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.