sitä että olisin hommannut nipun ystävänpäiväpostikortteja. Tarkoituksellista hitautta, myönnetään. Jotenkin tympi semmoinen ketjussa osoitteitten kirjoittaminen, vaikka ajatus on miten lämmin ja mukava. Tympii kaikenmoinen ystävänpäiväkrääsäkin (ja kortit ovat likellä sitä krääsää).

Iltasella sain lievän askartelukohtauksen ja puuhastelin kortin ihan itse. Hyvää ystävänpäivää siis! Mukana vakiolinssilude Vieteri kuonokarvoista hännänpäähän asti..

Niin ja joo. Äkkiseltäni olen ajautunut tilanteeseen, jossa olen töissä (mitä, minäkö?) huhtikuun loppuun asti. Outoa, kun vielä muutama kuukausi sitten olin se omituisia opiskellut humanisti, joka on joko yli- tai alikoulutettu tai muuten vaan väärässä paikassa tai ajassa.