vaikka voi olla, ettei piilotetuilla ole mitään merkitystä. (No mutta... piilotetulla on aina merkitys - ja isoin merkitys sillä on salattuna.)

Aloitan sillä mitä en voi muuttaa.

Ensimmäinen osa: suhteet

Alussa oli Isä, Äiti ja Luken kirjoittaja, jatkossa pelkkä Luke.(Kas, nyt kirjoittaja on sitä mieltä, ettei hän osaa jatkaa. Hän jatkaa vaikkei osaa.)

Isä ja Äiti olivat vanhoja, mittaamattoman vanhoja, siltä Lukesta tuntui. Isällä oli pelkkä tynkä oikean käden paikalla ja pienenä Luke kuvitteli, että se käden puuttuminen oli jokin isien universaali tunnusmerkki. Myöhemmin Lukelle selvisi, että isä oli ollut Sodassa.

Luke ei tiedä mikä äidillä oli. Äiti oli paikalla aina mutta mielessään usein muualla. Isä sanoi ettei Äitiä saa järkyttää ja Luke sopi Isän kanssa, mitkä asiat olivat ei-järkyttäviä, siis sellaisia jotka Äidillekin kerrottiin. Välillä Luke ja Isä kumminkin arvioivat väärin. Silloin Äiti oli erityisen poissa.

Luke kasvoi aikaisin. Tämä on hassua, sillä Luke oli syntyessään liian pieni ja Luke laitettiin ensimmäiseksi kuukaudeksi happikaappiin. Mutta Luke kasvoi nopeasti ja jo kymmenen vanhana Lukesta tuli nainen. Äiti järkyttyi. Luke hätääntyi Äidin järkyttymisestä ja yritti olla niin kuin olisi jossakin muualla. Nyt heitä oli kaksi jossakin muualla, mutta he eivät olleet muualla yhdessä.

Luke söi paljon ja Luke oli lihava. Luke luki paljon ja Lukella oli silmälasit. Luke oli paljon yksin vaikka  Isä oli eläkkeellä kotona ja Äiti oli kotona muuten vaan.

Luke päätti että hän lähtee pois sitten kun koulu loppuu. Kaikki olivat kotona, koti oli kaksio, olohuoneen ikkunat olivat länteen päin.

Luke lähti itään opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta. Luke ei ollut ennen matkustanut yksin junalla. Luke ei ollut ennen ollut yötä poissa kotoa. Lukelta meni aikaa asioitten opetteluun.

Luke löysi opiskelupaikkakunnalta hyvän ystävän ja yhdessä he kävivät elokuvissa, keikoilla, teattereissa, näyttelyissä, matkoilla. Luken ystävä oli kotoisin Luken kotikaupungista (kummallinen sattuma!) ja niinpä he matkustivat yhdessä opiskelu- ja kotipaikkakunnan väliä. Lukelle sijattiin kotona peti olohuoneen sohvalle.

(Taaskaan kirjoittaja ei tiedä, miten jatkaisi.)

Luke ajatteli, ettei hän koskaan seurustele. Hän ei käsittänyt, miten muut vaihtelevat puhelinnumeroita, käyvät treffeillä, muuttavat yhteen, menevät naimisiin, hankkivat lapsia. Se vaikutti niin vaivattomalta, kun Luke taas ei tiennyt miten olla oikein alussakaan. Miten liikkua, miten puhua, kun päässä ei liikkunut mitään ja ruumis oli tönkkö.

Ruumis oli niin tönkkö, että Luke yritti unohtaa sen kokonaan. Luke painoi liki 90 kiloa.

(Asiaan!)

Luke oli 30, kun Luke ihastui ja rakastui. Se ihastuksen kohde sanoi evvk - tosin muotoili sanansa korrektisti.

Luke oli 32, kun Luke kai alkoi seurustella. Tai kenties tapailla. Tai vähintäänkin Luken päässä kulki hirmuisesti tunteita suuntaan ja toiseen, kaikki liikkui ja muuttui. Ruumiskaan ei ollut enää tönkkö, vaan hereillä. Luken Äiti sanoi tuolloin "Sää olet niin heikkoluontoinen".

Luke ei välittänyt, ei enää. Ei ainakaan kovin paljon.