miten Googlen kautta voi päätyä hakutuloksissa jonnekin aivan muualle, kuin mihin alkujaan kuvitteli olevansa menossa (en nyt tarkoita hakukoneita huijaavia pornosivustoja). Löytyy jotakin marginaalisesti hakuaiheeseen liittyvää, muulla tavalla mielenkiintoista.

Eilen hakkasin Googleen lauseen "sota on kaunis". Ties miten monen osuman kärkijoukossa oli Uudessa Naisessa julkaistu artikkeli kauneudesta. Itse juttua en niele purematta (tulevat mieleen ammoiset estetiikan luennot, ne jotka pakollisia ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta joista ensimmäisen vuoden opiskelijat - ainakin jos olivat raukkaparat suoraan lukiosta luentosaliin pölähtäneitä - eivät tajunneet juuri mitään), mutta ajatteluttava väite siinä esitetään.

Kauneuden vastakohta ei ole rumuus, vaan rakkaudettomuus, valhe, petos ja elämänvastaisuus.
Tuota olen pyörittänyt. Kylläkyllä KYLLÄ! Rumuus ei ole vailla kauneutta. Kauneus taas on tympeää ja kyllästyttävää, jos siinä on teeskentelyn makua. (Mistä moinen maku sitten tulee, on jo vaikeampi selittää.)

Miksi Google ohjasi minut tuolle sivulle? Kirjoituksessa sanotaan kauneus ei ole osallisena elämänvastaisissa ajatuksissa ja toimissa. Päättelyketjussa ja ihmisen ymmärryskyvyssä on traaginen ja sairaalloinen katkos, jos sanotaan että “... sota on kaunis...” (Hector, Nuku idiootti, Flamingo 1987). Jos kaikki sallitaan, olemme pian tilanteessa jossa mieletön teko saa taideluonteen. Hmp. Noh. Enpä usko, että Hectorin säe on tarkoitettu kirjaimellisesti tulkittavaksi. Vaikka siinä väitetään sotaa kauniiksi, niin kokonaisuus (ja kuulijan tiedot) osoittavat jotakin muuta. Syntyy ironiaa.

Isompi mietittävä olisi koko kirjoituksen ydin: taide on kauneutta  ja taide, jossa ei ole kauneutta, ei voi olla taidetta... Niin kauan kun sota on kaunis, kissan hirttäminen ja veri-pissa-sperma vatkaimessa taidetta, eivätkä rikoksia ja sairautta, on hyväksyttävä amerikkalaisen tarkka-ampujan osumat taiteeksi ja kotimainen supermarketin räjäyttäminen draamaksi. Tuotanoin. Jokin logiikan häränpylly tässä luuraa. Onko kauneus = moraalisesti hyvä tai hyväksyttävä? Ja jos taide näyttää jotakin meistä ja maailmastamme, eikä se kuva miellytä, niin auttaako peilin hajottaminen?

Äh, taidan lakata pyörittämästä taidetta ja kauneutta, huomaan että yritän kuulostaa fiksummalta kuin olen. Teemu Mäen kissanhirttovideot eivät minusta ole taidetta, vaan onnistunut yritys saada aikaan mediakohua. Siinä mielessä taiteella on moraalia, ettei taiteen tekeminen saa vaatia kenenkään (ihmisen tai eläimen) hengenriistoa tai kitumista. Sen sijaan eritteet vatkaimessa tuskin kärsivät, vaikka niitä miten vispilät pyörittäisivät.