miten Googlen kautta voi päätyä hakutuloksissa jonnekin aivan muualle,
kuin mihin alkujaan kuvitteli olevansa menossa (en nyt tarkoita
hakukoneita huijaavia pornosivustoja). Löytyy jotakin marginaalisesti
hakuaiheeseen liittyvää, muulla tavalla mielenkiintoista.
Eilen hakkasin Googleen lauseen "sota on kaunis". Ties miten monen
osuman kärkijoukossa oli Uudessa Naisessa julkaistu artikkeli kauneudesta.
Itse juttua en niele purematta (tulevat mieleen ammoiset estetiikan
luennot, ne jotka pakollisia ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta
joista ensimmäisen vuoden opiskelijat - ainakin jos olivat raukkaparat
suoraan lukiosta luentosaliin pölähtäneitä - eivät tajunneet juuri
mitään), mutta ajatteluttava väite siinä esitetään.
Kauneuden vastakohta
ei ole rumuus, vaan rakkaudettomuus,
valhe, petos ja elämänvastaisuus.
Tuota
olen pyörittänyt. Kylläkyllä KYLLÄ! Rumuus ei ole vailla kauneutta.
Kauneus taas on tympeää ja kyllästyttävää, jos siinä on teeskentelyn
makua. (Mistä moinen maku sitten tulee, on jo vaikeampi selittää.)
Miksi Google ohjasi minut tuolle sivulle? Kirjoituksessa sanotaan kauneus ei ole osallisena elämänvastaisissa
ajatuksissa ja toimissa. Päättelyketjussa
ja ihmisen ymmärryskyvyssä
on traaginen ja sairaalloinen katkos,
jos sanotaan että “...
sota on kaunis...” (Hector,
Nuku idiootti, Flamingo 1987). Jos
kaikki sallitaan, olemme pian tilanteessa
jossa mieletön teko saa taideluonteen.
Hmp. Noh. Enpä usko, että Hectorin säe on tarkoitettu kirjaimellisesti
tulkittavaksi. Vaikka siinä väitetään sotaa kauniiksi, niin kokonaisuus
(ja kuulijan tiedot) osoittavat jotakin muuta. Syntyy ironiaa.
Isompi mietittävä olisi koko kirjoituksen ydin: taide on kauneutta ja taide, jossa ei ole kauneutta,
ei voi olla taidetta... Niin kauan kun sota on kaunis, kissan
hirttäminen ja veri-pissa-sperma
vatkaimessa taidetta, eivätkä
rikoksia ja sairautta, on hyväksyttävä
amerikkalaisen tarkka-ampujan osumat
taiteeksi ja kotimainen supermarketin
räjäyttäminen draamaksi.
Tuotanoin. Jokin logiikan häränpylly tässä luuraa. Onko kauneus =
moraalisesti hyvä tai hyväksyttävä? Ja jos taide näyttää jotakin meistä
ja maailmastamme, eikä se kuva miellytä, niin auttaako peilin
hajottaminen?
Äh, taidan lakata pyörittämästä taidetta ja kauneutta, huomaan että
yritän kuulostaa fiksummalta kuin olen. Teemu Mäen kissanhirttovideot
eivät minusta ole taidetta, vaan onnistunut yritys saada aikaan
mediakohua. Siinä mielessä taiteella on moraalia, ettei taiteen
tekeminen saa vaatia kenenkään (ihmisen tai eläimen) hengenriistoa tai
kitumista. Sen sijaan eritteet vatkaimessa tuskin kärsivät, vaikka
niitä miten vispilät pyörittäisivät.
sunnuntai, 8. tammikuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.