osittain digikameralla, osittain muuten vain.



Koivujen hohtava huurre pitää osin mielikuvitella, en näemmä ihan saanut sitä tallentumaan.

Maria kyseli pari päivää sitten blogissaan, kenen julkisuuden henkilön blogia haluaisin seurata. Silloin ei mieleen tullut varsinaisia julkkuja, vain muutama itselle tärkeä nimi. Tänään kävellessä mietin, että jos blogissa pääsisi tirkistämään bloggaajan oikeisiin ajatuksiin (ja voisi olla varma, ettei blogi ole vain yksi imagonrakennuskeino lisää), niin voisin tirkistellä vaikkapas Jorma Ollilan päähän tai olla puoli tuntia Jari Sarasvuona. Molemmat persoonat kun saavat aikaan lievää suurempaa ärsytystä, joka kai on yksi uteliaisuuden ilmenemismuoto.

Mutta lisää niitä puita, ai että ovat kauniita. Eivätkä ne tarvitse blogeja osoittaakseen olevansa olemassa ja merkityksekkäitä.