ajatusyhteydet vielä tärkeämpiä kuin kulkuyhteydet. Pimenoff liittää hetkessä toisiinsa Michael Jacksonin vauvanriiputuskohtauksen, ihmissalakuljettajien merikelvottomaan alukseen sullomat afrikkalaispakolaiset, Pohjois-Amerikan intiaanien potlachin ja Fernando Pessoan. Heikompaa huimaisi.
Ilman yhteyksiä olisi vain pirstaleita siellä täällä, jäsentymättömiä.
Vaan voiko yhteyksiä olla liikaa, niin paljon että yhteydet alkavat
hämärtyä ja merkitykset hukkua. Pimenoffin päähenkilö ainakin on
hukassa ja humanisti. Hän ei haluaisi lisää yhteyksiä, hän haluaisi
lähinnä syödä ja nukkua.
Ilman yhteyksien näkemisen kykyä olisi ilman sekä karttaa että
kompassia.C:n henkilöt puhuvat cross mappingista (hm, huvikseni
googletin sanaparin, ja näemmä se on olemassa, tosin eri merkityksessä
kuin kirjassa), väittävät, että minkä tahansa vieraan paikan
havainnoinnissa auttaa minkä tahansa paikan kartta. Oikean kartan kanssa ihminen kulkee laput silmillä päämääräänsä eikä näe sitä mitä ympärillä on, väärä toimii tehokkaammin, se pakottaa törmäilemään rakennuksiin ja umpikujiin.
torstai, 5. tammikuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.