joku siellä jossakin haastoi kertomaan kummallisista tavoista. Noitahan riittää sormille ja varpaille.
(Muuten: jos ei ole mitään takeita siitä, että jatkan haasteita
eteenpäin. Jos haastekysymykset ovat tarpeeksi hupaisia, niin vastaan
itse, mutta siihen jää...En jatka ketjukirjeitäkään... en oiken osaa
suhtautua meemeihin, vielä.)
1. Neuroottinen hiustenharominen.
En pysty käyttämään hiuslakkoja tai -geelejä, kun pitää saada haroa
sormin tukkaa... pakko! Ei kestä ilman! Harominen muuttuu ajoittain
hiusten nyppimiseksi ja pyörittelyksi. En kestä myöskään ylen lyhyitä
hisumalleja - loppuu haromismateriaali kesken.
2. Kotiavain
Se pitää kaivaa esiin taskusta vähintään kun olen sadan metrin päässä
ulko-ovelta, muuten joudun huonon onnen valtaan. (Nii-i, viimeksi kun
EN jo parkkipaikkojen kohdalla kaivellut avainta, niin ovella sitten
huomasin, että perskules, se tarpeellinen kodinonni puuttuu kokonaan ja
jouduin notkumaan lähistöllä seuraavat kolme varttia siihen asti kunnes
se toinen kaksijalkainen tuli saapuville. Näin ei tietenkään olisi
päässyt käymään, jos olisin hyvissä ajoin - 50 metriä ennen kotia
vähintään - varmistanut avaimen olemassaolemattomuuden, se nimittäin
OLISI köllinyt taskussa, jos vain olisin noudattanut rituaaliani...)
3. Silmälasien pesu
Pakko pestä vähintään aamulla (likaisuusasteesta viis). Pakko tiputtaa
ensin vasempaan ja sitten oikeaan linssiin tiskiainetta ja sitten
huljutella hanan alla ja sitten kuivata talouspaperiin (ehdottomasti
talouspaperiin - vessapaperi tai nessu on ihan pööh).
4. Keskeneräiset kirjat
Ne ovat kannet auki (kansipuoli ylöspäin) lattialla sohvan tai sängyn
tai tuolin vieressä. Ei kirjanmerkkejä, ikinä. Pöydät ovat lukemista
odottavia tai jo luettuja varten.
5.Margariini-, sulatejuusto- tms. paketit.
Kolonäverrän. Otan veitsen ja kaivan kuopan. Ei siistejä sipaisuja pintasuunnassa, vaan miinakenttää ja jyrkänteitä.
maanantai, 16. tammikuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.